Miten tämä aika oikein lentää?

Kohta tuo lapsi varmaan täyttää jo kaksikymmentä!

No ei vaan, siellä se alkio edelleen uiskentelee turvassa äidin kohdussa. Aika tuntuu menevän nyt vain niin nopeasti, ettei tajuakaan kuinka paljon ehtii tapahtua viikossa! Tässä taas hiukan päivitystä tilanteeseen.

Ensimmäinen neuvolakäynti oli siis maanantaina. Neuvolassa oli kiva täti, joka kertoi paljon asioita. Paljon asioita jotka jo tiesimme, mutta myös paljon uutta. Ja luettavaa saatiin mukaan roppakaupalla, iskäkin sai oman kirjan! Neuvolan täti oli myös kovin puhelias, tuntui ettei tällainen hitaampi setä saanut henkeä vedettyä tädin lauseiden välissä. Ajatella jos olis meinannut kysyä jotakin!

Iskä oli kyllä statisti ainakin ekalla käynnillä. Täti kyllä kivasti otti Iskän huomioon, mutta valtaosa infosta taisi olla äidille suunnattua. Siitä huolimatta olin tyytyväisenä mukana, niin kuin aion olla jatkossakin! Aina aion menna mukaan, kun huolitaan!

Neuvola meillä sitten vaihtuukin heti toiselle käynnille, kun pääsemme muuttamaan kesäkuussa! Koti löytyi viimein, oikein hyvä koti lapselle kasvaa. Tontille mahtuu kuopsuttelemaan Äidin ja Iskän kanssa ainakin pari muksua! Äiti voi kuopsutella kasvimaata ja kukkapenkkejä, Iskä voi kopsutella polttopuita tulisijoihin ja muksut voi kuopsutella vaikka hiekkalaatikkoa, kunhan Iskä sellaisen nikkaroi. Siis rivarinpätkästä omakotitaloon, pääkaupunkiseudulta maaseudun kupeeseen. Maalaisromantiikkaa kerrakseen!

Saapa nähdä millaisella frekvenssillä tämä blogi nyt päivittyy, kun on niin paljon tulossa. Parhaani mukaan taas päivittelen kun kerkeän, mutta nyt on kyllä laitettava pakkaukset, muutot ja kodin laittamiset etusijalle. Ja kesällähän kuuluu olla ulkona eikä sisällä koneen äärellä. Eli läppäri syliin ja pihalle!

ps. Äidin vanhemmat saa uutisia huomenna...