Äidin (etu)oikeuksista

Äiskä pyysi, etten sanoisi äiskä. Hän tahtoo olla äiti. Itse tahdon olla Iskä, joten oletusarvoisesti kutsuin rakastani Äiskäksi. Mutta koska kukin saa määrittää identiteettinsä itse, kutsun häntä Äidiksi. Kuitenkin isolla alkukirjaimella, erotukseksi kaikista muista äideistä.

Äiti kysyi minulta juuri facebookissa, onko epäreilua, että hän saa viettää enemmän aikaa alkiomme kanssa. Vastaus lyhyesti ja ytimekkäästi: on. Onhan äideillä aivan eri lähtökohdat suhteeseen lapsensa kanssa, kun saa heti elää lapsi ihon alla - ihan konkreettisesti. En saa kantaa lastani. Vielä.

Sovimme myös, että kesällä teemme kaikkea kivaa, jotta lapsi pääsee heti mukaan huvituksiin. Sitten kun lapsonen siitä kasvaa ja alkaa kysellä, miksi ei pääse sinne tai tänne voi todeta: olethan sinä siellä ollut. Puuhamaat, hoplopit ja lintsit, varokaa hulluja aikuisia...

Ai niin. Vastaus ihmettelyysi: elämme myös muualla kuin verkossa. Äiti kysyi asiaansa facebookissa siksi, että olemme molemmat yövuorossa. Älkää nyt vaan luulko että mulla ei elämää olisi! :)

Ensimmäiset pelot

Ensimmäisen päivän mentyä aikalailla pää pilvissä, tuli tietenkin ilta ja illan möröt. Äiskältä piti kysyä, missä vaiheessa varmistetaan että siellä on varmasti joku. Tai mitä jos se joku ei jääkään aloilleen vaan tulee pois? (Ei uskalla edes sanoa sitä k-sanaa...) Äiskä onneksi osasi rauhoitella huolestunutta Iskää. Äiskä oli sitä mieltä, että ensi viikolla testataan varmuuden vuoksi uudelleen. Kolminkertainen varmistus riittänee, siis kaksi testiä ja menkkojen myöhästyminen. Äiskä vakuutteli tietysti luottavansa ensimmäiseen testiin, ja miksikäs sitä epäilemään. Varsinkin kun Äiskä on alalla. Siis äitiysasioissa...

Tulevalle iskälle jäi mielen päälle lähinnä aatos siitä, että jos uutisten tulemisen päivänä tulee ensimmäiset huolet mieleen, mitä onkaan elämä seuraavat yhdeksän kuukautta? Saati sitten seuraavat kaksikymmentä vuotta! En malta odottaa! :)

Raskaustesti

Gravid

Raskaana

Niin se alkoi.

Tai siis olihan tietysti kaikenlaista taustalla. Ystävyys, rakastuminen, seurustelu, hieman avioliittoakin. Puhetta perheestä, kodin etsimistä perheelle, autokuumetta farmari mielessä. Mutta oikeasti matka pariskunnasta perheeksi alkoi raskaustestin tuloksesta viiden maissa perjantaiaamuna. Ja koko päivän hymyilytti niin vietävästi.

Töihin täytyi mennä, vaikka ajatuksia olisi riittänyt kotinurkissakin. Heti ongelmaksi muodostui se, ettei asiasta tietenkään voinut kertoa kenellekään. Teki mieli soittaa parhaalle kaverille, kertoa puolitutuille ja huutaa työpaikan parvekkeelta. Minusta tulee iskä! Iskä!

Niinpä tuleva Iskä päätti kotimatkalla autossa, että purkaa tuntonsa blogiin, nimettömänä niinkuin asiaan kuuluu. Äiskäkin antoi luvan, että kirjoittaa saa. Ehkä sitten kun raskaudesta voi puhua ääneen, voivat Iskä ja Äiskä saada kasvot. Mutta toistaiseksi näin.